Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

--

Seran päiväkirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Nelli - Composer

08.08.2014 13:48
Kävelin naru rennosti olalla roikkuen ja huikkasin huomenet, sillä kello lähenteli yhdeksää ja oli kuin olikin minun vapaapäiväni.

Sera ja Dimma tulivat uteliaina portille vastaan ja hiukan liiankin innoissaan ottivat tukut ruohoa jotka niille ojensin, olivat varmasti vieläkin ihan laidunfiiliksissä. Laitoin tottuneesti tamman kiinni ja käänsin sen ketterästi ympäri, sulkeakseni veräjän.

Tallissa menin suoraa päätä hoito/pesukarsinoille sillä tilaa juurikin sopivasti oli. Ripeästi askelsin melkeinpä vastapäätä sijaitsevaan varustehuoneeseen ja keräsin itselleni Harjat, suitset, liinan, pintelit sekä juoksutusraipan. Palasin kädet täynnä hevosen luokse, joka katseli tuloani korvat hörössä.

Tartuin harja toisensa jälkeen työhön ja antaumuksella, pitkin vedoin harjasin valmiiksi kiiltävää valkoista karvaa, harja ja hännän sai puhtaiksi, kun näki hiukan vaivaa. Kaviot kunnossa ja puhtaat.
Kieritin järkevän oloisen tamman jalkoihin pintelit, niin monta kertaa kuin sekin on tullut tehtyä. Suitset menivät nätisti Seran selvä piirteiseen päähän ja liina kiinnittyi kädenkäänteeessä. Itselleni laitoin vielä hanskat ja siirsin harjapakin reunaan, tieltä pois.

Talutin reippaan tamman kentälle, sillä ilma oli mitä mahtavin ulkona juoksuttamiseen. Suljin portin ja siirryin keskelle, pyytäen Seraa kävelemään rennosti ympyrälle nähdäkseni sen liikeradan.
Käynti oli varmaa ja tasaista, hevonen käytti itseään tasapuolisesti ja hyvällä tahdolla. Vaihdoin muutamaan otteeseen suuntaa ja nostatin raviin. Katsoin vakuuttuneena tamman menoa, sillä askellus oli tempoisaa ja matkaa voittavaa. Ravuutin hetken suuntaansa ja laskin takaisin käyntiin, hymähdin kun musta hevonen laski hieman turpaansa ja pärskähti, tämä kertoi rennosta yhteisymmärryksestämme. Harjoitin hieman ravista laukkaan sekä laukasta raviin siirtymisiä. Ne olivat selvästi tuttua kauraa mutta ei tässä kumpikaan mitään menettänyt, päin vastoin, tutustuilisimme rauhassa. Minulla ei koskaan ollut kiire selkään, aina kerkeäisi ratsastamaan. Laskin Seran loppu käyntiin ja pyysin sitä luokseni, hevonen tuli uteliaasti luokseni ja kosketin sen kaulaa hiuksenhienosti. Kävelimme kimpassa hetkisen kenttää ympäri, kunnes tamman hengitys oli tasaantunut. Tarkistin tottumuksella jalat ennenkuin lähdin takaisin talliin, kaikki oli hyvin, lukuunottamatta hiuksenhienoa pölyä joka karvassa näkyi.

Tallissa poistin liinan, suitset sekä pintelit. Harjasin kevyesti kiiltävän valkoisen karvapeitteen pölystä puhtaaksi ja tarkistin vielä kerran jalat. Vedin sienellä muutaman vedon ryntäiltä ja kaulasta, jotka olivat jo hionneet tässä kuumuudessa. Tamma puhalsi tyytyväisenä tuntiessaan viileän veden koskettavan ihoaan. Siirsin hoitovälineet syrjään ja lähdin viemään Seraa takaisin ulkosalle.

Tarhassa sen kaveri odottelikin meitä ja hirnahti iloissaan, kun näki meidän palaavan takaisin. Laskin hevosen irti ja jäin hetkeksi katselemaan niiden juomista. Kävelin tarkastellen aamuista tallin menoa.

Tallissa siivosin jälkeni pois ja satulahuoneessa otin Seran varusteet, sekä puhdistus aineet ja muutaman pyyhkeen. Nostin satulan pukille ja irroitin siitä huovan, jalustimet sekä vyön. Satula oli hyvässä kunnossa, mutta kaipaili näköjään pudistusta, niinpä hankasin satulaa hartaudella ja katsoin että jokaikinen tahra ja kura lähtisivät irti. Pesu jälkeen levitin huolellisesti rasvan ja jätin sen vaikuttamaan siksi aikaa, kun pesisin suitsetkin. Irroitin suitsista kuolaimet ja jokaisen osan erilleen, kirjoitin lapulle missä mikäkin solki sijaitsi, niin saisin ne vielä oikein koottuakin. Hankasin hien ja kuran pois hyväkuntoisista nahkasuitsista ja levitin vuorostaan näille rasvaa, jättäen ne roikkumaan puhdistuskoukkuun. Satulasta poistin ylimääräisen rasvan ja kiinnitin puhtaan huovan, jalustimet sekä vyön. Nostin puhtaan satulan paikalleen ja siirryin takaisin suitsiin, poistin ylijäämä rasvan ja kiinnittelin soljen oikeisiin kohtiinsa. Puhtaat kuolaimet sekä ohjat kunnolla ja olin valmis.

Vastaus:

Tosi mukava ja kivasti kirjoitettu tarina! Sinulla on mukava tyyli kirjoittaa ja kerronta oli sujuvaa, eikä liian tylsää vaan piti lukijan otteessaan. Et jäänyt turhia jaarittelemaan.

Muutama kirjoitusvirhe, sekä yhdessä vaiheessa kuvasti seraa mustaksi hevoseksi :D

Saat tästä 40v€

-Emmy

Nimi: KurasaOsore

22.12.2013 18:42
Tässä sitten samalla vielä:

Viikko kuulumiset: 16-22.12.2013

Maanantai: Kouluharjoituksissa tamma tuntui jo paljon paremmalta kuin viime viikolla. Otimme aika kevyttä harjoittelua, johon kuului pohkeenväistöä käynnissä ja ravissa suorilla sekä vähän ympyrätyöskentelyä. Ympyrällä pienennettiin ja suurennettiin ympyrän kokoa sekä otettiin vähän pohkeenväistöä. Ylipäätänsä Tamma kulki mukavan rennosti eikä oikeastaan tapellut vastaankaan jopa vaikeammassa suunnassa. Pikkuhiljaa alkaa näin rennommilla tunneillakin herkistyä apuihin varsinkin kun on kannukset jalassa.

Tiistai: Kestävyysharjoitteluna tehtiin pääasiassa samaa kuin viimeviikolla. Käytiin ravailemassa maastossa mäkiä ylös alas, mutta tälläkin kertaa jäi laukkaamiset sikseen todella liukkaan kelin takia, vaikka lunta olikin ihan mukavasti.

Keskiviikko: Sera käväisi kävelytyskoneessa ja samalla harjattiin neiti puhtaaksi ja selvitettiin taas kunnolla häntä ja harja. Myös vähän leikattiin häntää siinä suoremmaksi. Muuten piti rauhallisen päivän.

Torstai: Pidettiin näin ennen kisoja pienimuotoisia esteharjoituksia. Toisin sanottuna esteinä oli pääasiassa kavaletit ja 30cm pystyt. Kun kerta oli koko maneesi käytössä niin, kummassakin päädyssä pääty-ympyrällä oli seinän vieressä puomi maassa ja sitten maneesin keskustan puolella joko pysty tai kavaletti. Tamma oli alkuun jo hieman tahmea, mutta kun siitä virkosi, niin saatiin vähän ruutiakin harjoitteluun. Sera meni ihan hyvin. Muutama kolahdus tuli alussa ennen kun sain tamman nostelemaan jalkojaan ja tajuamaan mikä oli homman nimi, mutta muuten kaikki temmot, askellukset ja muut menivät nappiin. Tästä olisi tarkoitus sitten ajallaan saada mahdollisesti vähän enemmän vauhtia radoille, niin tulisi jonkinlaisia sijoituksiakin, mutta näin alussa otetaan ihan rauhassa radoilla, eikä keskitytä voittoon vaan puhtaaseen rataan.

Perjantai: Kisat (Tarina)

Lauantai: Sera sai pitää ansaitun vapaapäivän, jolloin itse sitten putsasin taas kaikki kamppeet läpikotaisin ja samalla pesin muutaman loimen, jotka olivat olleet pahimmin hikisiä.

Sunnuntai: Pidettiin ne kunnon kouluharjoitukset. Mutta koska Sera oli tehnyt töitä edellisen kerran Maanantaina, niin olivat sitten vähän kevyemmät harjoitukset kuitenkin. Harjoittelimme piruettia pääasiassa. Aluksi otettiin etu- ja takaosakäännöksiä vähän verryttelyksi ja sitten tehtiin laukassa kokoamisia, jossa pyrin saamaan Seran laukkaamaan niin vähän eteenpäin kuin se vain pystyi. Pariin kertaan mentiin sille rajalle, että laukka rikkoontui, mutta sitten kun otettiin ihan piruettia, niin sujui paremmin. Pariin otteeseen tuntui itselläni, että koko piruetti lössähti liian isoksi, mutta saatiin niitä onnistumisen hetkiäkin. Jälleen tuli todetuksi kuinka herkäksi Sera oli lyhyessä ajassa tullut ainakin omille käskyilleni, mutta voisi se olla vielä herkempikin ;)

Vastaus:

Kivasti on taas viikko menny teillä :) tästä 15v€

-Emmy

Nimi: KurasaOsore

22.12.2013 18:08
Estekisat 20.12.2013

Olin kotona käynyt jo valmiiksi vähän laittautumassa, vetänyt jo kisavaatteet päälleni ja tuttuni oli hevosenhoitajana harjaamassa jo Seraa kun itse vasta katselin lähtölistoja ja rataa. Olin ensimmäisessä lämmittelyporukassa, joten pitäisi vain saada tamma valmiiksi ajoissa ja sitten lämmittelemään. Rataa kävin koko ajan mielessäni samalla kun piirsin sitä malliksi paperinpalalle.

Tallissa tuttuni oli jo laittanut Seralle kauniit nutturat päähän. ”Pysyyköhän nuo?” kysäisin ja laitoin tammalle satulan selkään. ”Pysyy pysyy onks siul kannukset ja kaikki kamat valmiina?” nainen kysyi ja nyökkäsin vain hermostuneena. ”Kunhan vaan muistan radan niin, kaikki menee ihan hyvin.” mutisin laittaessani suitsia tammalle. Otin vielä raipan mukaani lähtien taluttamaan tammaa maneesia kohden, jossa verryttely pidettiin liukkaan kelin takia.

Onnekseni olin käynyt kisoissa jo jonkin verran, mutta tamma tuntui kotikisoissa silti entistä energisemmältä ja valppaammalta kuin aiemmin. Ennen lämmittelyä saimme tutustua rataan ja painoin mieleeni mahdolliset ongelmakohdat ja sitten palasin tamman luokse. Noustessani selkään sain jo ensimmäisenä pidätellä toista, ettei nyt olisi suin päin lähdössä. Maneesiin mentiin silti ilman temppuilua ja sitten oli lämmittelyn vuoro. Alussa otin vain ihan ravissa pienen esteen, mutta seuraava pysty otettiin jo laukassa. Kumpaakin suuntaan hypättäessä Sera tuntui rauhalliselta ja siinä missä itse keskityin, samoin teki tamma. Vauhti sen sijaan tuntui puuttuvan, mutta viime viikon kankeutta ei oikeastaan ollut.

Lämmittelyjen loppuessa siirryimme ulos odottelemaan vuoroa. Tuttuni laittoi Seralle loimen ja sitten mentiin käynnissä vähän ympäri tallin pihaa. Kun lähtövuoromme lähestyi, saimme mennä takaisin maneesiin seisoskelemaan kulmaan. Kävi jälleen lävitse rataa samalla kun toinen ratsukko meni sitä. Olin varma, että tänään ei mahdollisesti sijoituttaisi, mutta kunhan puhtaan radan saisi, niin olisi hyvä. Jännitystä oli ehkä enemmän minulla kuin Seralla. Vaikka se seisoikin korvat hörössä, niin silti se tuntui rauhallisemmalta kuin joissakin toisten tallien kisoissa.

Sitten koitti meidän vuoromme. Tervehdin tuomaria ja nostin laukan pyörien lähellä aloituspaikkaa, ja sitten kuului pillin vihellys. Ensimmäisen esteen jälkeen totesin jo, että parempi jos en edes ala ajamaan eteenpäin. Esteet suoritimme puhtaasti, mutta nopeus ei todellakaan päätä huimannut. Tiet olivat suhteellisen tiukkoja isolle kouluratsulle, joten himmailuksi pääasiassa meni. Kun ylitimme viimeisen esteen, tiesin jo hyvin, ettei siinä sijoituttaisi. Olin silti tyytyväinen tammaan.

Lähdimme pitkin ohjin pois maneesista ja Emmy sattui sopivasti paikan päälle. ”No miten meni? Ette ainakaan hurjastelleet se oli varma.” Nainen naureskeli ja taputti maneesin edessä Seran kaulaa. ”No eeei. Ei ehkä ollu tänää ny iha miu ja Sera päivä, mutta puhtaasti mentiin ja se oli parempi ku ei mittään. Ite oon tyytyväinen.” sanoin hymyillen. ”No hyvä. Tärkeintä on, että ite oot tyytyväinen suoritukseen.” Emmy totesi ja väistimme muutamaa ratsukkoa, jotka tulivat ulos maneesista. ”Onnea muute seuraavaan luokkaan.” totesin vielä ennen kuin lähdimme kävelemään kohti maneesia, jossa tuttava odotteli.

Heitimme Seralle loimen päälle jo tallin edessä samalla kun itse tulin alas. ”Jäädäänkö odottelemaan tuloksia vai?” tuttu kysyi. ”Ei tartte. Me ei sijoituta kuiteskaan niin päästetää tää neiti tarhaan jo.” sanahdin hymyillen ja taluttelin tamman karsinaan, jossa otin siltä varusteet pois ja laitoin toppaloimen päälle sekä irrottelin nutturat toisen harjasta lähtien sitten taluttelemaan tammaa tarhaan. Jo matkalla Sera tuntui yllättävän virkeältä verrattuna rataan tai siihen kun olimme kävelleet ympäri tallia. Päästin Seran tavalliseen tapaani ihan lähelle porttia ja kun neiti pääsi vapaaksi, ei olisi uskonut, että sama tamma olisi ollut paikalla. Hevonen lähti kuin kanuuna laukkaamaan ensin Dimman luokse toista vähän härnäten ja sitten lähti iloinen pukkilaukka kilpailu tammojen välillä. Itse vain hykertelin toisten innokkuudelle laitellessani porttia kiinni.

Tallissa tuttava olikin jo laittanut Seran tavarat paikoilleen ja puhdistanut suojat. ”Käydäänkö katselemassa miten teille sitten loppujen lopuksi kävi?” toinen kysyi ja nyökkäsin vain hymyillen. Otin mukaani tavarat, jotta voisimme sitten lähteä kun olisimme käyneet katsomassa tulokset. Maneesissa oli sillä hetkellä palkintojen jako menossa kun katselimme tuloslistoja. Yllätyksekseni ketään ei jouduttu hylkäämään, mutta kuten arvelin, olin vasta 12. ”Parempi onni ensi kerralla.” totesin vain hymyillen ja lähdimme kävelemään autoa kohden.

Vastaus:

Mukava kisatarina! Sera tosiaan on enemmän koulukenttien tähti ;) Tästä saat 25v€ + Este I merkin!

-Emmy

Nimi: KurasaOsore

17.12.2013 17:12
Viikko kuulumiset 9.-15.12:

Maanantai: Koulutuuppailua (minitarina). Kankea, muttei ontunut. Mahdollisesti lihakset jumissa ollut.

Tiistai: Juoksutusta. Tamma oli jo vähän rennonmpi eikä jännittänyt läheskään niin paljoa. Intoa senkin edestä tosin löytyi, mikä oli sinänsä outoa :D

Keskiviikko: Jatkettiin sitten taas liikutuskalenterin mukaan :) Kestävyysharjoitteluna otettiin ihan kunnon maastoharjottelu. Toisin sanottuna ei menty aivan polkuja pitkin metsikössä osaksi jään takia vaan mentiin lähinnä pieniä mäkiä ylös alas ravissa. Laukkaaminen olisi ollut ehkä liian riskialtista näillä keleillä mitä oli. Sera tuntui mukavalta eikä kankisuudesta tuntunut olevan jäljellä juuri mitään.

Torstai: Kävelytyskoneessa oli sen 40minuuttia suunnilleen, jonka jälkeen puunailtiin sekä neiti, että tämän varusteet kuntoon. (Pesty satula, suitset, satulahuopa ja eniten käytetyt loimet, myös suojat ja harjapakki siistitty). Sera sen sijaan sai ihan shampoopesun ja kunnon harjan/hännän selvityksen :)

Perjantai: Jälleen koulutuuppailua. Samaa kuten viime viikolla eli Piaffe, Passage harjoittelua, joka yllätys yllätys oli vähän haastavempaa mitä viime viikolla alkuviikon kankisuuksien vuoksi varmastikkin. Joten n.45 min jälkeen jo otettiin sama kuvio harjoittelu mitä maanantaina, jottei ihan tukkoon menisi koko neiti, kisoissakin pitäisi vielä käydä :)

Lauantai: Otettiin pääasiassa pieniä puomiharjoituksia sillä tiistain pikkuestetunti oltiin jätetty väliin. Oikeastaan keskityttiin lähinnä harjoituksissa välimatkoihin (oikea askelmäärä puomien välissä) ja tahtiin. Elikkä missä tahdissa päästäisiin hyvin lähelle, muttei niin, että Sera hyppisi paikaltaan täyttä häkää. Lopputunnista rupesi homma kyllä sujumaan johonkin suuntaan niin itseltäni kuin hevoselta :)

Sunnuntai: Edellisen päivän harjoitusten jälkeen otettiin muutamat lämmittelyt kavaletti-40cm pystyesteillä, jonka jälkeen otettiin kahdeksikkomaisesti pientä esteharjoitusta, eli toisella halkaisijalla ristikko - pysty 60cm ja toisella taas pysty 70cm - pysty 80cm. Tässä taas pääasiassa harjoiteltiin välimatkoja ja lähestymistä. Ristikko-pysty halkaisijalla homma sujui hyvin, mutta 70-80cm halkaisijalla tipautettiin useampaankin otteeseen kumpikin tai toinen alas. Lopussa saatiin kerralla onnistumaan joten päätin lopettaa sen harjoittelun siihen :)

Vastaus:

Kivoja nämä päivitykset, näkee mitä olette puuhailleet! tästä 12v€

-Emmy

Nimi: KurasaOsore

09.12.2013 22:27
Koulutuuppailua

Päätin käväistä tallilla nopeasti. Pystyisin liikuttamaan kummatkin ponskit ihan rauhassa enne muihin menoihin lähtöä. Ensiksi siis olisi vuorossa Seran liikutus. Tamma oli sopivasti haettu jo valmiiksi tarhasta karsinaan, mutta Veikkoa ei näkynyt omassa karsinassaan joten kävin sen ensin hakemassa ja jätin suokin syömään päivämuoniaan loimi päällä.

Ripeästi kävin hakemassa tamman varusteet ja harjat karsinan eteen samalla kun otin myös omat kamppeeni. Vaikkei itselläni ollutkaan kiire, silti normaalia nopeammin puunasin tamman siihen kuntoon, jotta sen nyt kehtasi viedä maneesiin. Tietty kimo neiti mikä kimo neiti, harjauksessa vei lopulta hetken. Varusteiden kanssa ei jälleen kerran ongelmia ollut. Sera kummasteli koko varustamisen ja puunaamisen ajan tätä mahdotonta kiirettä. Itse pistin pikaisesti varusteita päälle ja samalla hevonen näytti siltä kuin luulisi minun olevan jotenkin pimahtanut akka. Ollessamme kumpikin valmiit heitin vielä maneesiin menon ajaksi loimen päälle ja sitten kohti maneesia.

Maneesissa otettiin ensin alkuverkat loimen kanssa. Tamma kulki hieman kankeasti mahdollisesti viime viikon treenejen takia tai mahdollisesti kylmyydestäkin hieman jäykkä. Kuitenkin liikkui ihan normaalisti tuntumatta mitenkään kamalan oudolta jos kankisuutta ei lasketa. Verryttelyjen jälkeen tehtiin pääasiassa ympyrätyöskentelyä. Niin käynnissä kuin ravissa otettiin ympyrällä kumpaankin suuntaan pohkeenväistöä ja laukassa tehtiin paljon kokoavaa harjoittelua niin, että siitä olisi voinut lähteä tekemään piruetin. Näitä tehtiin vähän väliä kumpaankin suuntaan. Näiden harjoittelujen jälkeen otettiin pieni tauko. Kaikki oli mennyt ihan hyvin, mutta tamma tuntui yhä hiukan jäykältä ja vastentahtoiselta taipua, jota se ei ollut aiemmin tehnyt. Päätin silti ottaa vielä lopuksi ihan kevyesti kaikki askellajit läpi ja sama kankisuus jatkui. Sera kuitenkin koitti venyä loppua kohden, vaikka se olikin koko tunnin ajan kulkenut hiukka jännittyneenä.

Laskeuduin satulasta ja taluttelin vielä maasta käsin katsellen, että oliko tammassa mitään ontumista nähtävissä. Kuitenkaan se ei edes aristanut jalkojaan vaan oli vain tyytyväinen treenien ollessa ohitse. Tavallisesta poiketen pidän sillä huomenna juokutus/rennon päivän ja seuraan jos kankisuus ja jännittyneisyys jatkuvat.

Taluttelin tamman siinä sitten sisälle ja kävin laittamassa kaikki varusteet paikoilleen ja harjapakin. Heitin vielä Seralle loimen kuivattelua varten päälle, jonka ottaisin pois kun tulisin Veikkoa ratsastamasta.

Tällainen erittäin lyhyt tarina, joka jatkuu sitten Veikon kanssa ;)

Vastaus:

Kiva, pitää Sera loimitella lämpimästi, ettei jumahda. Yllättävät kylmät säät ovat voineet sen lihaksia hieman jumittaa. Eiköhän se siitä verry.

tästä saat 13v€

-Emmy

Nimi: KurasaOsore

07.12.2013 18:03
Ei niinkään tarinaa vaan pientä infoa viikon kommervenkeistä ja tekemisistä päivitymuodossa ;) Tällä viikolla menty suunnilleen kalenterin mukaan.

Maanantai: Kunnon koulureenit paljon laukkapiruetti harjoittelua, jotka sujuivat yllättävän hyvin. Vähän tuntui vielä leviävän liikaa piruetti, mutta kyllä se siitä. Edellisissä kisoissa kuitenkin suoriutunut siitä suht koht hyvin.

Tiistai: Jatkettiin vaativampaa harjoittelua, koska ekat estekisakin tulossa. Sai aina välillä itsekkin laskea, että välit menivät oikein, koska loppua kohden ainakaan Sera ei ollut niin tarkkana varsinkaan kun esteiden korkeus oli lopussa sitä 90cm luokkaa. Tosin se sarja hypättiin vain pari kertaa, jottei nyt ihan tammalla olisi mennyt hermot :)

Keskiviikko: Pidettiin rauhallinen maastakäsin työsskentelypäivä. Liinan kanssa ihan otettiin käskyjä lävitse ja lopussa kun ketään ei ollut maneesissa, laskin neidin päästelemään höyryjä ihan luvan kanssa ;)

Torstai: Kalenterin mukaan kävelytyskoneessa Sera kävi ja sitten sen jälkeen oli kunnon puunaus. Siivosin siis karsinan seiniä myöten (Oli osannut sotkea kunnolla). Kupit ja myös varusteet putsasin pari loimea pesin myös päivän aikana :)

Perjantai: Vaikka olikin itsenäisyyspäivä niin koulutreenit olivat pakolliset :) Jo hetken aikaa harjoiteltu Piaffea ja Passagea, jotta joskus pääsisi Int. II:tä kisaamaan. Tosiaan koko 1,5h harjoiteltiin paljon Passagea ja Piaffea kuten sanoin. Vielä karkasi Piaffessa liikaa ja Passagea oli hiukka haastavaa pitää yllä, mutta ei olla kovin kaukana tavoitteista :)

Lauantai: Tänään sitten otettiin rauhallisemmin esteitä. Lähinnä matalaa jumppasarjaa pariin kertaa kavaletista - 30cm. Sekä yksittäisenä 50cm okseria, ja sarjaa pysty - Okseri kerran korkeutena 50cm. Sera suoriutui hyvin huolimatta eilisistä koulutreeneistä. Tosin kyllä siinä muutamat vastalauseet osasi tammakin vääntää, mutta antoi periksi ja tehtiin mitä minä määräsin :)

Sunnuntai: Huomenna saa Sera pitää ihan kunnolla vapaata. Käväsen korkeintaan harjaamassa ja pesemässä, mutta saa oleskella ihan karsinassa ja tarhassa päivän :)

Ja kaikkiin päiviin lisättynä: Karsinat putsattu joka päivä, annettu ruuat ja hoidettu tarhaan viennit/pois tuonnit.

Vastaus:

Tämä oli hyvä! Mukava kalenteripäivittely on kivaa luettavaa :) saat tästä 28v€

-Emmy

Nimi: KurasaOsore

22.10.2013 16:14
Ensimmäinen päivä 22.10.2013

Ajelin vanhalla rotiskollani kohti uutta tallia. Vanhat kommellukset ja hevoset olivat takanapäin ja jälleen olisi vastassa omalla kohdallani uusi ”projekti”. Saisi nähdä mihin tämän heposen kanssa pääsisi ja löytyisikö yhteistä sointua ollenkaan. Säätelin radion taajuutta etsiessäni NRJ:tä, mutta juuri kun sain oikean taajuuden päälle, käännyinkin jo Kisatalli Sunin parkkipaikalle.

Piti muutamaan otteeseen hengittää pari syvään pari ulos ennen kuin astuin Datsunista ulos ja edessäni näkyi tallin isohko piha. Parkkipaikan edessä oli nähtävästi maneesi tai niin ainakin tuli mieleeni kun näin ratsukon lähtevän kohti maastoa. ”Päätalli.. päätalli.. päätalli” mumisin itsekseni kävellessäni ympäri pihaa päätyen lopulta oleellisimpaan vaihtoehtoon. Avasin tallin oven ja kaikki näytti suht koht samalta kuin mitä minulle oli kuvailtu.

”KurasaOsore oletan?” kuului takaani. Tuntui kuin sydämeni olisi jättänyt lyönnin välistä säikähtäessäni naisen ääntä. Käännyin ja sain huomata onnekseni Emmyn takanani hymyillen. ”Sepä se.” tokaisin kätellen tallin omistajaa. ”Composerin hoitajaksi tulin” lisäsin kättelyn jälkeen. ”Niin juu. Sera onkin tuolla karsinassa 7.” Emmy sanoi ja osoitti hevosen karsinaa kohden. ”Kiitos. Onko okei jos käväisen heittämässä kiekan selässä vaikka maneesissa?” kysäisin saaden myöntävän vastauksen.

Lähdin kävelemään kohti Seran karsinaa ja siellä tämä hellyttävän kokoinen nuori neiti seisoikin.. Täysin likaisena ja harja pystyssä. Hevonen näytti omaan silmääni niin tyytyväiseltä piehtarointisuoritukseensa, että voisin luulla sitä jopa tahalliseksi tai vahingoniloksi. Astuin karsinaan napaten mukaani riimun naruineen ja laitoin tamman kiinni. ”Missä ihmeessä sieki olet pyöriny” sanelin katsellessani tamman kylkiä jotka näyttivät pikemminkin rautiaan hevosen kyljiltä.

Kävin hakemassa harjaämpärin aloittaen Seran läpipuunauksen. Kun pääasiassa ei kerta ollut tarkoitus oikeastaan treenailla vaan vähän tutustua niin ei olisi mikään kiire maneesiin tuuppaamaan. Harjaamisessa kestikin pieni tovi. Ainut kimon hevosen huono puoli oli se, että yrittää saada sen takaisin kimoksi piehtaroinnin jälkeen. Vaikka pidemmän aikaa kaikilla harjoilla mitä ämpäristä löytyi, puunasin, niin silti vihulainen turve oli kiinnittynyt jonnekin syvälle eikä halukkaasti ollut lähdössä pois. ”Antaa olla taidat päästä suihkuun sittenkin tänään nuori neitokainen.” sanelin tammalle joka harjauksen aikana oli lähinnä tutkaillut herkkujen toivossa taskujani, rapsuttanut takaisin kun olin jostain hyvästä kohtaa harjannut ja tökkinyt huomion toivossa sekä työntänyt turpansa huppuuni. Kaviot menivät mutkitta nostaen jopa pienestä käskystä jalkaansa, mutta nähtävästi ei ollut koukkua omasta takaa niin jouduin lainaamaan. Harjan setvimiseen meni oma tovinsa taas. Häntään en edes kehdannut tänään koskea vaan muutamalla harjalla koitin hieman selvitellä sitä.

Harjauksen jälkeen kävin hakemassa Seran varusteet, normaalit suitset mitä nyt yleisesti ja koulusatula satulahuovan kanssa. Punainen oli nähtävästi kokonaisuudessaan tamman pääväri, jota voisi jatkaakin, mikäli joskus tulisi jotain hommattua vielä. Kuolaimet Sera otti nätisti suuhun mutkittelematta eikä satulahuovassakaan ollut mitään ongelmia. Joskus on tullut niitäkin ketkä aloittavat show jo siinä vaiheessa. Viimeisenä silauksena sain laittaa mitä ihanimman näköisen koulusatulan tammalle päälle. Tiesin jo kokemuksesta, että koulusatula oli omaan mieleeni hyvä istua. Ja näin, kimo neitokainen seisoskeli karsinassaan odottavan näköisenä enkä itse ollut laittanut juuri mitään muuta kuin ratsastushousut päälleni, jotka olivat olleet alusta lähtien. Nopeasti vaihdoin turvakengät ratsastussaappaisiin ja heitin kypärän päähäni sekä nappasin hansikkaat ämpärin vierestä ollen vihdoin itsekin valmiina pienelle koeratsastukselle.

Talutellessani jo maneesia kohden Sera kulki vain nätisti perässäni. Ei kyttäillyt tai yrittänyt riistäytyä käsistä. Maneesissa seisoi nätisti paikallaan hypätessäni selkään ja seisoi paikallaan niin pitkään kunnes annoin luvan. Tammalla oli isot pehmeät askeleet käynnissä ja rauhallinen tahti, muttei laiska. Pitkin ohjin kuunteli hyvin jalkojen apuja sekä pienellä kasaamisella pyrki itsekin jo hakemaan muotoa. Oma tasapainoni ja asennon vuoksi tosin ei tammakaan yrityksistään huolimatta aivan päässyt siihen mitä itsekin vaatisin koulukisoissa, mutta näin alkuun kummallekin ymmärrettävä tilanne.

Otin ohjat kunnolla tuntumalle lähtien kokeilemaan mitä tamma osaakaan. Näin alkuun oikeassa suunnassa sujui sekä avot että pohkeenväistöt omaan mieleeni hyvin. Suluissa itselläni tuntui katoavan tasapaino aivan jonnekin toisaalle, jolloin Serakaan ei pystynyt pitämään enää itseään peräänannossa ja se tuntui, että varmasti näytti katastrofimaiselta. Vaihtaessani suuntaa kaikki tuntui menevän paremmin kuin oikeassa. Liekö vasempi parempi suunta neidille.

Ravityöskentelyssä en alkanut kokeilemaan kuin vähän pohkeenväistöä. Seralla oli silti aivan mielettömät askeleet selästä katsottuna. Pehmeät ja silti tuntui, että hevonen ei jäkittänyt paikalleen vaan tahtoi mennä eteenpäin. Pohkeenväistöt menivät kumpaankin suuntaan kuin unelma silloin kun uskalsin istua uuden hevosen kanssa kunnolla alas satulaan enkä mennyt keventäen. Myös täysin perus ravaaminen perusistunnassa tuntui mahtavalta. Sain silti miettiä antaako mennä eteenpäin vai pidättääkö. Sillä mitä enemmän tehtiin, sitä enemmän meinasi vauhti kiihtyä, mutta kun aloitettiin pohkeenväistöjä tamma palasi normaaliin tempoonsa ja keskittyi innokkaana tehtävään eikä juossut niin sanotusti alta.

Ravityöskentelyn jälkeen otettiin pieni hengähdystauko kummallekin. Vaikka oma tarkoitus oli ottaa ihan vain kevyesti tuli itselleen niin kova halu alkaa tehdä enemmän töitä tamman kanssa, että oli hyvä ottaa omalta osalta taukoa enne laukkaa. Kun vihdoin oli aika aloittaa, tuntui Sera tietävän mitä oli tulossa. Sijoitin jalkani nimittäin vain oikein ja otin puolipidätteen niin tamma siirtyikin jo laukkaan sen kummempia mukisematta. Laukka tuntui kuin keinuhevosen selässä olisi. Iso pyöreä ja pikkuhiljaa työskentelykelpoinen laukka tuntui vain tulvivan ulos hevosen liikkeistä. Päädyin pääty-ympyrälle laukkaamaan, etten olisi muiden tiellä. En pystynyt kuin nauttimaan pitkästä aikaa niin ihanasta laukasta.

Siirtyessäni loppuverryttelyyn kokeilin vain antaa tammalle mahdollisimman pitkää ohjaa katsoen miten se reagoi. Pystyin antamaan oikeastaan miltein pitkät ohjat sillä neitokainen vain venytti päätänsä kiihdyttelemättä. Lopuksi sitten otettiin ihan pitkin ohjin rauhallisesti ja venyttelin itsekin omia jalkojani kunnes Emmy saapui maneesiin. ”No miltäs tuntui?” kysyin naikkonen maneesin päädystä. ”Tartteeko sitä edes kysyä? Pitkästä aikaa meikälaine pääsee koulutetulla koulutuupparilla, niin tää on ku lomalla olis.” selostin nauraen Seran selästä. ”No hyvä. Etköhän pääse joskus kisaradallekkin.” Emmy tokaisi. ”Noo eiköhän se sieltä pienen treenin jälkeen tule.” myöntäilin tullen kaartoon ja laskeuduin alas lähtien sitten takaisin talliin.

Tallissa kävin ensiksi viemässä tavarat takaisin niiden omille paikoille ja vaihdoin takaisin turvakengät jalkaan sekä vedin verkkarit ratsastushousujen päälle lähtien Seran kanssa pesuboksiin. Tamma seurasi mutkittelematta ja pysyin pesun ajan paikallaan kuin kivi. Hieman painui pää alas kun koitin vielä saada turvetta pois toisen kyljistä miltein tuloksetta. Vedin viilalla tamman kuivaksi ja taluttelin takaisin karsinaansa. Juuri kun olin hakemassa Seralle loimea, jottei koko päivän uurastus olisi mennyt täysin turhaan mitä tamma tekikään? Kerkesin nähdä vain makuulle menevän hevosen ja huokaisin väsyneenä. Siellä tämä neitokainen vain tyytyväisenä ja puhtaana kieriskeli turpeessa kuin en olisi tehnyt yhtikäs mitään sen eteen tänään. Piehtaroinnin jälkeen piti vielä vähän ravistella itseään, jottei nyt kaikki jäisi karvaan kiinni. Ja näin.. Se työ mitä olin tehnyt koko aamupäivän, oli mennyt hukkaan ja kimo tai ainakin hieman kimo tamma seisoi taas tyytyväisenä suoritukseensa edessäni. ”Antaa olla.” mumisin ja sukaisin hieman isompia likoja pois laittaen loimen sitten päälle, jottei toinen nyt vielä menisi saamaan mukavia lihasjumeja. Laitoin karsinan oven kiinni ja vein loput tavarat paikoilleen.

Otin vielä omatkin tavarani mukaan ja kävin sanomassa näkemiin Emmylle, jonka jälkeen suuntasin kohti omaa vanhaa Datsuniani. Siellä se rotisko seisoi pienessä lumisateessa. Istahdin autoon laittaen radion päälle ja heitin tallikamppeet auton takapenkille, josta löytyi kaikki muukin roju. ”Parasta käynnistyä mokoma vanha romukasa.” mumisin koettaessani käynnistää autoa, joka onnekseni suostui antamaan maailman ihanimman auton äänen eli moottorin pörinän. Lähdin parkkipaikalta ajelemaan kohti kotia kuunnellen samalla radiosta kuuluvaa Nopsajalka – Nautintoo kappaletta ollen varma, että Seran tuon mukavan tamman kanssa tulisi joskus kouluradoille mentyä ja ehkä jopa sijoituttua.

Vastaus:

Oi tykkäsin! Hyvin kirjoitettu, jaoteltu ja mielenkiintoinen tarina, jossa asiat oli kerrottu liikaa selostamatta ja lukijan mielenkiinto pidettiin hyvin yllä! Saat tästä 40v€

-Emmy

 V i r t u a a l i t a l l i   | a  s i m - g a m e  s t a b l e 

©2018 Solina - suntuubi.com